Tämä on Helsingin yliopiston sosiaali- ja kulttuuriantropologian Talous ja vaihto -tutkimusalakurssin sivusto.

Kurssin tietoja
• Kurssin ohjelma
• Reflektiopaperit
• Loppukirjoitelma


Linkkejä



Luentomuistiinpanoja

• Kurssin esittely 5.9.2012 (pdf)
• Marxilaisuus (26.9. ja 3.10.)
• Gudeman ja talouden kulttuuri 10. ja 17.10.
• Markkinat ja vaihto 7.11.2012 (pdf)
• Markkinat ja vaihto 21.11.2012 (pdf)
•


Latest messages

Muita linkkejä

  • •
  • •

Powered by Blogger

maanantai 1. lokakuuta 2012

Marxilaisuus, 26.9. ja 3.10.2012

Lisäaineistoa:
• Plattner, Stuart. 1989. "Marxism". Plattner (toim.), Economic Anthropology, 379-396.
• Marx, Karl. Capital. A Critique of Political Economy. Volume I (pdf; myös html-sivusto)
• Marx: Das Kapital. Band I Kritik der politischen Ökonomie (html-sivusto)
• Coronil, Fernando. 1992. "Beyond Occidentalism: Towards Post-Imperial Geohistorical Categories" CSST Working Paper #72. Hyvä katsaus mm. keskeisiin marxilaisvaikutteisiin antrop. teoksiin (Wolf: Europe and the People Without History; Mintz: Sweetness and Power; Taussig: The Devil and the Comm. Fetishism)



– (Richard) Wilk: antrop. kannalta tärkeää M. inhimillisen sos. motivaation filosofina; inhim. tietoisuuden taustalla työ; asioiden arvo peräisin työstä (tuotannosta)

– Huom.: Wilk käsittelee Marxia heti Durkheimin jälkeen ihmisluonteen ”sosiaalisen mallin” alaisuudessa
– yhteiskunnassa ihmiset kuuluvat luokkiin, joiden välinen ristiriita tuotantovälineiden omistuksesta; epätasa-arvo, dominaatio (ylivalta)
– vielä kerran: työ on arvon (value) ainoa todellinen lähde
– työ ja lisäarvon (surplus value, Mehrwert) teoria; lisäarvon ”riistäminen” erilaatuista eri yhteiskuntamuodoissa (marxilaisittain tuotantomuodoissa)

Perusrakenne, taloudellinen perusrakenne:
– tuotantovoimat (forces of production, Produktivkräfte): työkalut, teknologia, taidot, työvoima
– tuotantosuhteet (relations of production, Produktionsverhältnisse): tuotantovoimien omistussuhteet, epätasa-arvo joka määrää lisäarvon hallinnasta
Ideologinen rakenne (taso)
==> nämä yhdessä muodostavat tuotantomuodon (mode of production, Produktionsweise)

• Tavara (commodity, ware/kaufware) ja hyödyke (good); suomeksi ero epäselvä, ja ”hyödyke” usein kuvaavampi commodity-termille kuin ”tavara”
– M:llä ideoiden taso siis huomioitu, tietoisuus, mutta jälkimarxilaisten työtä (Gramsci; Wilk mainitsee myös Comaroffit) tarvittu ideologioiden, uskomusten ja symbolien merkityksen esilletuomiseen

Marxilaisuus antropologiassa?
• Wilk (Economies and Cultures, s. 91):
– valta, riisto (eksploitaatio…)
– huomio konflikteissa ja muutoksessa
– lähtökohtana aineellinen tuotantojärjestelmä ja omistaminen
– analyysin kohteena omaisuuden hallinnan määrittelemien sosiaalisten ryhmien väliset valtakamppailut

• Plattner: ”Marxism” (Plattner, toim., Economic Anthropology)
– holistinen; ”kokonaisvaltainen” analyysi yht.kunn. instituutioista; vastavuoroinen riippuvuus, ydinperhe ja kapitalismi
– historiallisuus; hist. materialismi, historialliset selitykset; myös instituutiot (kuten kapitalismi) hist. kehityksen tulosta ja historian ajankohdalle tyypillisiä
– tuotantolähtöisyys; tuotannon suhteet sos. suhteiden perustana, ja työ inhim. olemassaolon ”luova osa” (Plattner s. 381)
• Roseberry (”Marx and Anthropology”), s. 43–44; ilman evolutionistisia ”suuria tarinoita”, mitä Marx on nykyään?
1) Materialistinen; ne muodot ja suhteet joilla toimeentulo hankitaan (tuotetaan) ovat yht.kunn. perustavia ja määrääviä suhteita
2) Realistinen (voisi sanoa positivistinen); on aineellinen olomuoto joka on kuvailtavissa ja analysoitavissa
3) Strukturalistinen; muodot ja suhteet ilmenevät luokissa, vallassa, instituutioissa
4) Luokan analyysi
5) Instituutioiden valta ihmisen toiminnan suhteen

• Godelierin ”Salt money and the circulation of commodities” (G:n kirjan osiossa “Money and its Fetishes”) marxilainen käsitteistö ei yhtä päällekäyvää (kuin esim. Taussigilla), mutta silti malliesimerkki m:laisen teorian käytöstä ei-kap. ja ei rahatal. yhteiskuntaan (U-Guinean:n baruya-heimo)





• Taussigin artikkeli ("Capitalism amongst a South American Peasantry") malliesimerkki marxilaisen teorian ja käsitteistön soveltamisesta; käyttöarvon (use value) ja vaihtoarvon (exchange value) ristiriita; ”käyttöarvotalous” ja ”vaihtoarvotalous”
- myös "tavarafetisismi" (commodity fetishism/Warenfetischismus)

– raha vaihtoarvotaloudessa; raha pääomana; palkkatyö
– tämän konfliktin (käyttöarvon ja vaihtoarvon) ilmentymänä sopimus paholaisen kanssa ja rahan salainen ristiminen
– ”alempien luokkien” ymmärrys kapitalistisista tuotantosuhteista ja vaihdosta; ”kansanmystisismi” vs. tavarafetissi (commodity fetishism)
– kysymys ns. talonpoikaisen tai esikapitalistisen taloudellisen kulttuurin säilymisestä markkinoiden/markkinatalouden/kapitalismin/rahatalouden synnyttyä, ja sen joutumisesta ristiriitaan uuden tuotantomuodon ja omistussuhteiden kanssa
– Taussigin etnografia; mikä on sen asema artikkelissa?
– alaviite 8 s. 137 tärkeä; ei kyse rahasta tai markkinoista vaan kapitalistisista tuotantosuhteista;
– Taussigin painokas tavarafetisismin (commodity fetishism) käsittely; v. 1980 monografia The Devil and the Commodity Fetishism
– s. 144; ”me jotka olemme totuttautuneet kapitalistisen talouden lakeihin satojen vuosien ajan”
– käyttöarvon ja vaihtoarvon ristiriidan ratkaisuna rahan ristiminen; käyttöarvotalouden ”tuottamaton” (barren) raha tulee ristimisellä, pyhittämisellä vaihtoarvotalouden tuottavaksi (fertile) rahaksi

– kritiikki Taussigia (The Devil and the Comm. Fetishism) kohtaan koskenut etenkin ”luonnontalouden” olettamaa (Roseberry 1989), ”lahja- ja tavaratalouksien eron ylikorostamista” (Appadurai 1986); ks. myös seuraava:
– Roseberry 1989 (Anthropologies and Histories, 8. luku ”The Construction of Natural Economy”; 1900-l. vaihteessa ”luonnontalouden” käsitteen kritiikki, sen että käsitys ”luonnontaloudesta” (natural economy), joka on rahatalouden/markkinatalouden/tavaratalouden (commodity economy) vastakohta, on vaikuttanut siihen, että (etenkin marxilaiset ja Chayanov-vaikutteiset) antropologit identifioineet kotitalous-talouden (household economy) talonpoikiin (peasantry)


Gudeman-Rivera ja Marx

– s. 35–37; kuviteltuja keskusteluja marxilaisen ja kolumbialaisen talonpojan välillä; marxilainen ei hyväksyisi ajatusta maasta voiman ja arvon lähteenä (se on työ), ja kolumbialainen katsoisi että m-laiset käsitteet ”työarvo” (työn arvo) ja ”työ-voima” antavat ihmisille ominaisuuksia jotka juontuvat maasta ja luonnosta
– Marxin ”työvoiman” ja kolumb. ”työn voima” (engl. force of work); G ja R tulkitsivat kolumb. käsitteen ensiksi marxilaisittain, että maan hallinta lähtöisin vain työstä, mutta se on luonnon haltuunottoa ihm. työllä (s. 38)
– s. 48–50 keskeinen Marx-keskustelu ”kierron” yhteydessä
– base => money => base´ (M:ia mukaillen); raha on ”siirron” (transfer) väline, jolla korvataan ”perustaa” (base); tavara/hyödyke lähtee talosta, muutetaan rahaksi, jolla hankitaan jotain takaisin taloon
• Marxin analyyttinen ero kahden vaihtosyklin välillä:
1) tavara => raha => tavara (C-M-C)
2) raha => tavara => raha (M-C-M´)
1) hyödykkeiden (tavaroiden) vaihto vaihdon välineen (raha) avulla uusiin tavaroihin; vaihto päättyy tähän; M:n esimerkit talonp. yht.kunn.
2) kapitalistinen vaihto; alkaa rahasta, joka vaihdetaan tavaraan, joka pidetään tai muunnetaan ja vaihdetaan jälleen rahaan; kauppakapitalismi tai teollisuuskapitalismi; tämä vaihto ei pääty
– s. 50: kolumbialaiselta kannalta M. otti osan kotitalousmallista (domestic model) käyttöönsä rakentaakseen kapitalismin kritiikin; työn voima, vaihto käyttöä varten (v. käyttöarvo)
– s. 50–51 Marxin ja kolumbialaisen talonpoikaisnäkemyksen ero; M:n commodity (tavara/hyödyke) on markkinaperspektiivistä määritelty, kun taas kolumb. talonp.talon las provisiones ovat vaihtoa talon perspektiivistä
- Marx uudelleen esillä luvuissa 5 ja 6; niistä enemmän myöh. luennoilla

Comments to message "Marxilaisuus, 26.9. ja 3.10.2012":

write a comment